Minkä museon ovi avautui useimmin? Mikä kirja löytyi useimmin ostoskorista? Kuinka moni klikkasi verkkovisiitille kirjastoon? Montako leffalippua keskivertosuomalainen osti? Mikä merkitys kulttuurinkuluttamisella on taloudelle?
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen uusimmasta Kulttuuritilasto 2007-julkaisusta. Julkaisu on järjestyksessään seitsemäs kulttuurin kokoomatilasto.
Joka toinen vuosi ilmestyvä julkaisu sisältää tietoja ja tilastoja kulttuurin kulutuksesta sekä alan koulutuksesta, työvoimasta ja taloudesta. Lisäksi julkaisuun on koottu tietoja kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä kansainvälisiä vertailutietoja.
Tilastotietoja Simpsoneista sinfonioihin
Suomessa oli vuonna 2006 kaikkiaan 322 päätoimisesti hoidettua museota ja niiden kokoelmissa oli lähes 4,5 miljoonaa esinettä, 2 860 taideteosta, 19,5 miljoonaa näytettä ja yli 20 miljoonaa kuvaa. Käyntejä museoihin tehtiin 4,5 miljoonaa. Eniten museovierailuja tehtiin Nykytaiteen museo Kiasmaan. Museoiden rahoituksesta 39 % tuli valtiolta ja 36 % kunnilta.
Kirjallisuutta Suomessa julkaistiin vuonna 2007 yli 14 000 nimikettä. Niistä kotimaisia oli noin 83 %. Suomessa myytiin noin 31,7 miljoonaa kirjaa vuonna 2007 ja eniten myyty kirja oli Ilkka Remeksen Pahan perimä.
Kirjastojen määrä on puolittunut vuodesta 1980, mutta kattaa edelleen koko maan. Yleisiä kirjastoja Suomessa oli 895 vuonna 2007 ja niissä oli lähes 36 miljoonaa kirjaa sekä muuta aineistoa runsaat 4,5 miljoonaa kappaletta. Lainoja välitettiin runsaat 100 miljoonaa kappaletta eli noin 19 lainaa asukasta kohti. Kirjastovierailuja kirjattiin 57,3 miljoonaa, mikä tekee asukasta kohti 10,9 käyntiä. Lisäksi verkkokäyntejä tehtiin 37,7 miljoonaa eli 7,2 kertaa asukasta kohti.
Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuului 46 puheteatteria vuonna 2007 ja niissä pidettiin yli 11 000 esitystä, joilla oli katsojia yli 2,2 miljoonaa. Valtion harkinnanvaraista toiminta-avustusta saaneita puheteatteriryhmiä oli 20 ja kokonaan ilman valtionavustusta toimivia puheteatteriryhmiä 31. Tanssiteattereita rahoituslain piirissä oli 11.
Orkestereita teatteri- ja orkesterilain piiriin kuului 27 ja ne pitivät lähes 1 400 esiintymistä. Valtion rahoituksen piiriin kuuluvat lisäksi Suomen Kansallisoopperan orkesteri sekä Radion Sinfoniaorkesteri. Lisäksi 44 muuta orkesteria tai yhtyettä sai harkinnanvaraista valtionapua.
Äänitteitä myytiin vuonna 2007 noin 10 miljoonaa myynnin arvon ollessa noin 95 miljoonaa euroa. Verkkolataus ja matkapuhelinäänitteitä myytiin noin 2,4 miljoonaa kappaletta ja niiden määrä yli kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Vuonna 2007 myydyin äänite oli Nightwishin Dark Passion Play.
Elokuvateattereita Suomessa oli vuonna 2007 yhteensä 203 ja niissä oli 316 salia. Elokuvakäyntejä kertyi 6,5 miljoonaa, mikä merkitsi noin 1,2 käyntiä asukasta kohden. Esitettyjä elokuvia oli 410. Ensi-iltoja oli 163, joista kotimaisia 14. Katsotuin elokuva elokuvateattereissa vuonna 2007 oli The Simpsons Movie.
Finland Festivals -organisaatioon kuuluviin kulttuuritapahtumiin kertyi yleisökäyntejä lähes kaksi miljoonaa. Eniten yleisöä oli Helsingin juhlaviikoilla, Kotkan Meripäivillä ja Pori Jazzeilla. Opetusministeriö myönsi tukea 147 kulttuuritapahtumalle yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa.
Valtion menoista noin prosentti kulttuuriin
Kulttuurimäärärahoihin varattiin valtion talousarviossa vuonna 2008 yhteensä 426 miljoonaa euroa eli vajaa prosentti valtion menoista. Suurin osa opetusministeriön kulttuurimäärärahoista kohdistetaan kansallisille taide- ja kulttuurilaitoksille sekä kunnille lakisääteisinä valtionosuuksina ja avustuksina. Lisäksi julkista kulttuurin rahoitusta saadaan EU:sta sekä pohjoismaisista tukirahastoista ja ohjelmista.
Kunnissa kulttuurialan tehtävien hoitoon käytettiin asukasta kohti 117 euroa vuonna 2006. Kulttuuri- ja taidealaa edustavia säätiöitä toimi Suomessa vuonna 2007 yhteensä 249 ja niistä viisi suurinta jakoivat apurahoina ja avustuksina yhteensä 46,6 miljoonaa euroa.
Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat vuonna 2006 kulttuuriin ja joukkoviestintään keskimäärin 1 638 euroa, mikä vastasi 5,4 prosentin osuutta kokonaiskulutusmenoista. Yhteensä kotitaloudet käyttivät kulttuuri- ja joukkoviestintäsektorin tarjoamiin hyödykkeisiin ja palveluihin hieman yli 4 miljardia euroa.
Suomessa kulttuurialoilla kansainvälisessä vertailussa suuri merkitys
Kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat Suomessa runsaan 4,6 miljardin euron arvonlisäyksen vuonna 2006 kansantalouden tilinpitotietojen mukaan. Tämä vastasi 3,2 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta. Alan merkitys arvonlisäykselle olikin selvästi suurempi kuin vaikkapa maa- ja riistataloudella, metsätaloudella tai massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksella.
Kulttuurin ja joukkoviestinnän arvonlisäys oli vuonna 2006 selvästi suurempi kuin sellaisten perinteisten alku- ja jalostustuotannon toimialojen kuin sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen, maa- ja riistatalouden, metsätalouden tai massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen.
Euroopan komission tilauksesta tehdyn kulttuuritalousraportin mukaan alan liikevaihto oli 636 miljardia euroa ja BKT-osuus 2,6 prosenttia EU25-maissa vuonna 2003. Sektorin kasvu arvioitiin keskimääräistä voimakkaammaksi. Suomessa kulttuurialoilla on kansainvälisessä vertailussa suuri merkitys, joskin niiden BKT-osuuden kasvu on kuitenkin laantunut. Kulttuurin taloudellinen merkitys on Suomessa EU:n suurimpia. Kansantalouden tilinpitotietojen pohjalta tehdyn laskelman mukaan alan BKT-osuuden kasvu on kuitenkin viime vuosina laantunut ja pysytellyt 2000-luvulla 3,1-3,3 prosentin tasolla.
Kulttuurin arvonlisäyksestä merkittävä osuus syntyy joukkoviestinnän alueella. Vuonna 2006 sanoma- ja aikakauslehtien kustantaminen ja painaminen, uutistoimistot sekä radio- ja televisiotoiminta kattoivat miltei kolmanneksen (32,7 %) kulttuurin tuottamasta arvonlisäyksestä. Kun mukaan lasketaan vielä kirjat, elokuvat sekä muu painaminen, joukkoviestinnän osuus nousee jo selvästi yli puoleen (53,5 %) kulttuurin arvonlisäyksestä. Tällä tavoin rajatun joukkoviestinnän BKT-osuus oli 1,7 prosenttia. Taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnan osuus oli 6,2 prosenttia kulttuurin tuottamasta arvonlisäyksestä ja 0,2 prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä.
Kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen laskentaa kehitetään
Menetelmää kulttuurin merkityksen arvioimiseksi kansantalouden tilinpidon kehikossa on kehitetty opetusministeriön ja Tilastokeskuksen yhteishankkeena. Opetusministeriön viime vuonna julkaisemaan Kulttuurin satelliittitilinpito -raporttiin sisältyvät Tilastokeskuksessa toteutetun pilottilaskennan tulokset vuosilta 1995-2005. Selvitys koski kulttuuritoiminnan osuutta bruttokansantuotteesta, työllisyydestä, tavaroiden ja palveluiden viennistä ja tuonnista sekä kotimaisesta kysynnästä.
Kulttuurin satelliittitilinpidon laskentapohjaa ja menetelmiä kehitetään edelleen tulevina vuosina. Tällä hetkellä siitä saatavat tiedot kuvaavat ainoastaan suoraa taloudellista merkitystä.
Jatkossa laskenta pyritään ulottamaan palveluja tuottavaan vapaaehtoistyöhön, mikä on laajaa kulttuurisektorilla. Teollisuusyritysten sisällä tapahtuvan kulttuurisen toiminnan kuten muotoilun arviointi kuuluu myös kehityskohteisiin.
Parhaillaan lasketaan kulttuuritilinpitotietoja maakunnittain vuosien 2001-2007 osalta.
Tilastokeskuksen Kulttuuritilastot 2007 -julkaisun tietoihin perustuva artikkeli on alunperin ilmestynyt opetusministeriön Etusivu-verkkolehdessä 12.3.2009
